vaa, toisinaan huomattavaakin
merkitystä. Näin oli esimerkiksi
silloin kun vuodenajoista johtuva
kausivaihtelu vähensi palkkatu-
loja. Koska tutkimuksen vero- ja
kotitalousaineistot kuvaavat kor-
keasuhdanteen vuotta 1928, avoi-
meksi jää se, mihin suuntaan
epävirallinen apu kehittyi lama-
vuosina.
varsin pieniin avustusmääriin. Ai-
nakaan toisilta työläisiltä ei suu-
ria summia riittänyt jaettavaksi.
Lukijan ajatukset siirtyvätkin näin
"viralliseen apuun". Epävirallises-
sa avussa ei ollut kyse ihan nap-
pikaupasta, mutta vakavien riski-
en aiheuttamat tulonmenetykset
olivat aivan eri mittaluokassa. Pit-
käaikainen työttömyys ja sairaus,
tä tullut työkyvyn ehtyminen ja
perheenhuoltajan kuolema ai-
kaansaivat laajamittaista köy-
hyyttä, joita julkisen sosiaalitur-
van parantuminen ja pakollinen
sosiaalivakuutus ovat myöhem-
min vähentäneet.
valt. tri, Helsinki
työttömyys. Tamperelaisperhei-
den toimeentulo 19281938.
Tampere University Press, Tam-
pere 2008. 371 s.
mo Peltola on urakoinut varsinai-
sen tiiliskiven, yli 1000-sivuisen
tutkimuksen "1930-luvun lama
teollisuuskaupungissa". Lukuko-
kemusta hieman helpottaa se
että tutkimus jakautuu kolmeen
osaan, joista toinen on otsikon
mukainen ja samalla Peltolan
väitöskirja.
tulo pitkään jatkuneen työn puut-
teen vaivaamassa kaupungissa.
Keskittyminen perheisiin edus-
taa uudenlaista tutkimusotetta
Suomessa ja tuo paljon lisävalais-
tusta laman kohtaamiseen, kes-
toon ja seurauksiin. Pidän tätä
väitöskirjan tärkeimpänä uutena
asiana.
pitkäaikaisuuden, eriaikaisuuden
ja erilaisen kohdentumisen väes-
tön eri osiin hyvä käsittely. La-
man kesto Tampereellakin oli hy-
vin erilaista vientiin suuntautu-
neen paperiteollisuuden ja koti-
markkinoista eläneen jalkine- ja
tekstiiliteollisuuden osalta, ra-
kentamisesta puhumattakaan. La-
ma taloudellisena ilmiönä oli ly-
hyempi kuin pula työstä ja koh-
tuullisista palkoista. Laman ja pu-
lan sosiaaliset seuraukset ylitti-
vät ajallisesti monin verroin (kan-
san)talouden vaikeuksien ja työt-
tömyyden keston. Ongelmat oli-
vat hyvin erilaisia työläisperheis-
säkin riippuen perheen koostu-
muksesta (paljon tai vähän ala-
ikäisiä lapsia), perheen elättäjien
ammattialasta, -taidosta (ydin-
vai sekatyövoimaa), sukupuoles-
ta tai iästä. Niinkin harvinainen
hesuunnitteluun ja syntyvyyteen
on saanut oman lukunsa. Myös
toimeentulon harmaa vyöhyke
(rikollisuus, viinan myynti, irto-
laisuus, kerjääminen) on käsitelty
laajasti.
luvun lama oli vaikutuksiltaan ja
seurauksiltaan merkittävämpi kuin
aikaisemmin on uskottu". Pitkään
jonkinlaisessa tutkimuksellisessa
katveessa ollut kaupunkityöväes-
tö saa nyt ansaitsemansa huomi-
on, joka selkeästi muuttaa vallit-
sevaa tutkimuskuvaa. Aiemmasta
tutkimuksestahan oikeastaan
vain Matti Hannikaisen väitöskir-
ja "Rakentajat suhdanteissa. Pal-
kat, työttömyys ja työmarkkina-
käytännöt Helsingin rakennus-
toiminnassa 1930-luvun laman
aikana" (2004) keskittyi laman ja
kaupunkityöväestön käsittelyyn.
Toki joitakin lyhyempiä artikkele-
ja aiheesta on myös julkaistu vii-
meisten vuosien aikana.
hettä) antavat kiintoisan "kurkis-
tusaukon" lähes tutkijan käyttä-
miin alkuperäisiin lähteisiin asti.
Ne tuovat näkyville aineiston
muokkauksen, joka tavallisesti